EXPERTS

Tykkään muistella lapsuuttani, koska minulla on sieltä todella mukavia muistoja. Asuimme isovanhempien kanssa samassa talossa, joten aina kun oli mahdollista, livahdin isoäidin luo. Isoäiti oli aina tekemässä jotain mielenkiintoista. Mukavinta oli talviaikaan, kun isoäiti laittoi tulen uuniin, kuori papuja tai istui vanhan ompelukoneen ääressä ompelemassa jotain. Silloin hänellä oli aikaa tarinankerrontaan. Me lapset kiipesimme uunin pankolle ja tykkäsimme kuunnella hänen tarinoitaan, koska joskus hän keksi omasta päästään osan tarinasta. Me tiesimme sen, mutta emme keskeyttäneet häntä. Pyysimme häntä kertomaan yhä uudelleen tarinan ”lihavasta pojasta, joka söi kaiken” tai ….
Muistan vieläkin jotain tarinoita. Lapsuudestani jäi rakkaus tarinankerrontaan.
Nataša Majhen, Slovenia